Jähmein mielin ja kielin

Viikko katkesi kuin kananlento tyttären sairastuttua sitkeään yskäkuumeeseen, ellei peräti influenssaan. Yöt ovat menneet höyrytellessä, lakanoita vahdellessa ja tytön hengistystä tarkkailessa. Olen vielä peräti sellainen ihmistyyppi, joka ei sitten osaa nukkua päivälläkään, vaikka kuinka väsynyt olisin. Unen puutteen kyllä huomaa sivulliset muijan huolettomasta käytöksestä. (on kuin olisi astunut korkin päälle useampaankin otteeseen) Viime yönä sain jo yhden useamman tunnin mittaisen pätkän nukuttua, joten jospa se virkkaaminenkin lähtisi luonnistumaan taas ja saisin jotakin päivitettävää tänne blogiini. Siihen saakka, kun lasken vähän nopeammin viiteen kuin tällä hetkellä (vie 5 min.) toivottelen hyvää viikonloppua ja ihanan lämpöisiä käsityöhetkiä teille kaikille, jotka käytte täällä lenkin.